Alkukesän kuulumisia
On pitkä aika kun olen kirjoittanut viimeksi blogia. Turha varmaan mainita, että kevät on ollut todella kiireinen, niinhän se jokaisessa talossa on.
Meille on tänä keväänä syntynyt paljon vasikoita. Poikimiset meni ensimmäistä poikimista lukuunottamatta todella hyvin. Yksi emo on vielä poikimatta, mutta luultavasti se on tyhjä eli vasikkaa ei enää tälle kesälle kannata odottaa.
Karitsoinnitkin meni paljon paremmin kuin viime keväänä. Yksi karitsointi oli todella haastava eikä eläinlääkärikään saanut pelastettua uuhta.
Toisaalta oli ihaniakin yllätyksiä. Saatiin pelastettua yksi todella heikko karitsa. Ne jotka on seurannut instagramissa meidän tilan tiliä, tietää että karitsa asui meidän lämmitetyssä kasvihuoneessa hetken aikaa. Muuta tarpeeksi lämmintä ja koiravapaata aluetta ei keksitty. Mori nimittäin on aivan liian innokas kaikkien eläinten perään. Ei missään tapauksessa vihainen, vaan haastaa kaikki eläimet leikkiin, eikä oikein osaa säädellä voimiaan.
Emot levolla
Vasikoita syntyi siis tänä keväänä yhteensä 17…tarhassa ja laitumella riittää siis vilskettä ja vipinää. Tänä keväänä vasikat on olleet paljon pirteämpiä kuin viime keväänä. Emoille boostattiin seleeniä koko kevättalven ajan. Seleeni on aivan välttämätön alkuaine, jota kaikki elolliset olennot tarvitsevat. Seleenin puute aiheuttaa ties mitä ongelmia, mutta eritoten vasikoilla ja karitsoilla sen puute johtaa kuolemaan, koska eläin ei kykene nielemään tai imemään. Seleeniä tulee maaperään ja sitä kautta eläinten ja ihmisten eväisiin vain lannotteiden kautta. Koska meillä on pellot luomussa, meillä ei myöskään lannoiteta keinolannotteilla ja sen vuoksi rehussa ei ole seleeniä. Seleeniä lisätään eläinten kivennäisrehuihin, mutta se yksinään ei riitä, vaan tänä vuonna meillä oli ADE-vitamiini ja seleeni lisä vielä erikseen kaikilla eläimillä.
Untamo vasikka
Suomenlammas karitsoita meillä on tänä vuonna 16 ja ahvenanmaanlammas karitsoita 8.
Affe karitsat ovat sangen vilkkaita ja veikeitä. Meillä harjoitellaan parkouria pitkin lampolan seiniä. Karitsat asettuvat riviin ja kukin vuorollaan hyppää korkealle seinälle, aivan kuin kilpaillen kuka hyppää korkeimmalle.
Pikkiriikkinen ahvenanmaanlammas. Tästä se alkaa.
On ihana seurata karitsoiden nopeaa kasvamista. Varsinkin sarvet näillä veijareilla kasvaa aivan huimaa vauhtia.
Parissa viikossa pässipojalla on jo hienot sarvenalut.
Viikonloppuna siirrettiin hiehot ja pikkusonnit laitumelle. Niin ja tietenkin emolauman talvitarhasta avattiin veräjä laitumelle. Tänä vuonna varmaan ensimmäistä kertaa kaikki suijui ilman suurempia kommelluksia ja aika jouhevasti. Seuraavaksi alkaa lampaiden laidunten valmistelu. Siitä juttua sitten myöhemmin.
Nyt valmistautumaan huomiseen reissuun MTK:n liittokokoukseen Poriin. Saa vaihtaa välillä kumpisaappaat korkkareihin. Pikkusen jännittää, pysynköhän vielä korkkareilla pystyssä.
Aurinkoisin terveisin
Mirka