Aurinkoa aurinkoa!
Aurinko tietää kevättä! Kevät tietää meillä sesongin alkua. Kaiken sesongin.
Kevätkauden työt on tavallaan jo aloitettu, eli joulun jälkeen meillä vieroitettiin viime kesänä syntyneet vasikat. Emot saavat nyt rauhassa alkaa valmistautumaan uusien vasikoiden syntymiseen. Emot itse asiassa vieroittavat vasikat kyllä itsekin. Aika mojovasti töyttäilivät jo yli-isoiksi kasvaneita vasikoitaan kauemmaksi. Ei tissiä enää. Näin se luonnossa menee.
Vasikat jaettiin tyttöjen ja poikien ryhmiin heti vieroituksen jälkeen, eläimistä kun ei koskaan tiedä. Sonni-pojat ainakin vaikuttavan jo kovinkin kiinnostuneilta tyttövasikoita kohtaan.
Viime kesän tyttövasikat
Tänä vuonna ajoitimme tarkoituksella niin, että saamme hoidella lehmien vasikoimiset ihan rauhassa ja uuhet karitsoivat vasta aivan loppukeväästä. Hiukan jännitetään, että kuinka tiukille menee kevättöiden kanssa, kun pellollakin pitäisi olla ja samalla seurata kevätvauvojen syntymää ja olla valmiina auttamaan tarvittaessa, mutta luulen sen menevän loppujen lopuksi ihan hyvin, koska rajasimme uuhien määrää pässikarsinassa. Tänä vuonna meillä karitsoi vain kuusi uuhta.
Tulevan kesän äitiliinit
Lampaissa alkaa villa olemaan jo todella pitkää. Arvioisin, että kuukauden päästä saa aloittaa kerinnät, mikäli meinaa saada villan hyvälaatuisena talteen. Lampaathan ovat meillä nimenomaan villan vuoksi.
Viime syksynä meillä kävi ensimmäistä kertaa ulkopuolinen keritsijä. Tututustuin Neuvosentilan Katiin kehräämisen merkeissä ja koska löysin hyvän keritsijän näin läheltä pyysin häntä keritsemään meidän katraan. Kylläpä se kävikin paljon näppärämmin, kuin meiltä. Ja kiva oli saada villat lajiteltua jo tässä vaiheessa.
Lampaan keritsemistä istualtaan
Tämä tapa on hyvä ainakin pässeille, jotenkin varmempaa. Meillä oli huono alusta, pelkkä betonilattia. Kevääksi saadaan parsimatot alustaksi, joten kaikilla on hieman mukavampaa. Lampaista kyllä näkee kerinnän jälkeen, kuinka painava villa on jo ollut ja askel nousee taas entistäkin kevyemmin.
Terkuin Mirka